Mansikkainen maanantai

"Maanantaina mamma meni kauppaan mansikoita ostamaan .."

No, ei tarvinnut mennä kauppaan, kun pikkuapulainen kipitti aamupäivällä mummolan mansikkamaalle pikkuisen ämpärinsä kanssa :)

Viime viikolla herkuteltiin mutakakulla ja raparperipiirakalla, nyt oli aika valmistaa meidän lasten (ja äidin) suosikki, eli porkkanakakku.

Muutamia vuosia sitten tein tätä ensimmäisen kerran ja siitä lähtien on ollut lähes aina juhlien pääkakkuna. Täyte vain vaihtelee kausittain ja vaiheittain, ja siihen onkin vaihtoehtoja runsaasti! Syys- ja talviaikaan käytän mielelläni puolukkaa vaniljarahkan kera, kun taas kesällä mansikat,vadelmat ja sitruuna valtaavat tämän ihanuuden .. 

Tänään saimme sukulaisnaisia vieraaksi, joten kakkuhetki oli paikallaan :)

Pojat jäivät tästä suupalasta tällä kertaa paitsi, koska matkaavat vielä Norjan maisemissa.

Mahtavista maisemista olenkin kuvia saanut ja innolla odotan matkaajien kertomuksia!

( Voisin vaikka ensi kerralla laittaa tämän ohjeen, millä kakun aina teen .. Hyväksi koettu!
Teen samalla ohjeella niin tämän täytekakun, kuin myös piirakan. )


- Kivaa alkanutta viikkoa toivotan!!!

Lepo

Tämä viikko on ollut lepoa, laiskottelua ja herkuttelua.

               Sadetta ..

               ja paistetta.

               Ja taas sadetta :)

Perheen miesväki on ollut tiistaista saakka reissussa, ja talo on aikalailla hiljaisempi, minä vailla omaa hässäkkääni. Ruokittavana on vain pikkutytöt, joista toinen syö pääsääntöisesti ruokansa purkista ja hedelmäkorista :)  

Kaikesta arkisesta kiireestä ja hässäkästä, lasten kinastelusta, ainaisista pyykkikuormista ja väsymyksestä huolimatta juuri Se on sitä elämää.
Näin puolikkaalla perheellä olen lähes toimeton, menetin arkirutiinin ja pyörin ihmeissäni tekemättä mitään. En osaa edes tehdä niitä kivoja lepojuttuja, kuten hyvään kirjaan uppoutumista. En ole osannut aloittaa mitään suunniteltua (saati ei niin suunniteltua) projektia. Vähän ollaan pikkuapulaisen kanssa siivoiltu ja poimittu puuromustikoita :) Tuolla tytöllä riittääkin juttua nyt enemmän, kuin normaalisti!

Aamupäivisin on kipitetty mummolaan leikkimään siellä vierailevan serkkupojan kanssa. Tällä poikasella ikää on 5 päivää enemmän, kuin meidän pienokaisella! Hupia on siis riittänyt näitä vaippapöksyjä seuraillessa :) Mutakakkua on myös syöty, paljon. Kiitos tästä mieheni siskolle!

Joku pieni seikkailu pitää vielä tehdä tyttöjen kanssa, puistoilemaan tai metsäretkelle. Sitten alamme odottamaan iskää ja velipoikia kotiin. Tällä hetkellä heidän sijainti Lofootit ...!!!
Puhetulva veljeksillä tulee olemaan valtava :)

- Kaunista sunnuntaita!

Uni lapsiperheessä

Unta, unettomuutta ja unelmoimista unesta ..
Meillä uudet unijutut on erittäin ajankohtaisia, sillä toissayönä alkoi muutosten aika!

Jätin pienokaisen yösyötöt väliin!
Tämä pieni neito ei ole nukkunut pidempiä pätkiä muutamaa yötä lukuunottamatta. Heräily ja rinnan hamuilu on vain lisääntynyt hurjasti, voidaan puhua 15-20 kerrasta yössä. Molemmilla , äidillä sekä tyttärellä siis uni hyvinkin levotonta.
Olin jo viikkoja odottanut sopivaa hetkeä tähän pikku muutokseen. Mietin mitä teemme näille kolmelle vanhemmalle sisarelle, eiväthän he unta saa pienimmäisen itkulta. Talokin on vähän sen mallinen, että äänet kuuluvat kaikkialle :) Ei auta retkeily muihin huoneisiinkaan..

Nyt oli aika tehdä muutos ja ensimmäisenä yönä kaikki menikin yllättävän hyvin!
Pojat katsoivat vielä iskän kanssa jalkapalloa pikkusiskon herätessä ja isoveljille olikin kova pala nähdä pieni niin itkuisena, ei lohdutukset auttaneet, ei lainkaan.
Pojat lähtivät unille ja jopa nukahtivatkin omassa huoneessaan, makuuhuonetta vastapäätä. Meillä makuuhuoneessa oli hyvin lohdutonta itkua 50 minuuttia, äidin lohduttava käsi paiskattiin sivuun ja itku vain vahvistui. Pian itku alkoi muuttua rauhallisemmaksi ja mahtavan laulukokoelmani avulla (näin itselleni uskottelen) pieni ihminen, joka valtavan muutoksen ja menetyksen keskelle tyrkättiin, rauhoittui lähes kokonaan. Hyväksyi jo lohduttavan kätenikin ja pyörien alkoi torkahtelemaan. Vajaan tunnin päästä oli tyttö sikeässä unessa ja nukkuikin lähes 6 tuntia!

Minulle taas unen saanti oli vaikeaa .. Odotinko heräilyä ja itkuja? Luultavasti.
Ja se laulukokoelmani, mm seuraavia lauluja hyräilin  : Sylvian joululaulu, Peppi pitkätossu, Täti Moonika, Lounatuulen laulu, Maamme-laulu , Tuiki tuiki tähtönen ja Jos sul lysti on!
Mies on nukuttanut kaikki lapsemme Maamme-laululla ja Suvivirrellä :)  Toimii ..

Viime yönä pienokainen heräsi samaan aikaan, kuin edellisenä yönä, tunti nukahtamisen jälkeen. Ja kappas! Pienen pienen itkun jälkeen oli alle 10 minuutissa jälleen unessa ja hyväksyi tällä kertaa jopa käteni lähelleen. Lisäksi heräsi vielä kaksi kertaa, mutta nukahti nopeasti uudelleen.

Toivottavasti harjoituksemme onnistuu pidemmän päälle ja yöt kuopuksen kanssa rauhoittuvat...

Enää on jäljellä isompien sisarusten painajaiset, kauhukohtauksen tapaiset hetket, yökastelu ja vessareissut :)  Silloin tällöin kuulen pienet askeleet ja lelujen kolinan, kun pikkuapulainen raahaa peittoaan perässään suunnistaen makuuhuoneeseen. Niinä hetkinä on turha odottaa kelvollista unta , ne pikkujalat polkevat joko selkääni tai kylkeäni lopun yötä.
Olen yleensä aina hereillä heti, kun jotain tapahtuu ( tai ennen sitä). Kuulen huokaisun ja arvaan, peti on märkä. Onneksi lapsi itse ei ota tuota kastelua kovinkaan raskaasti, joskus, hyvin satunnaisesti pahoittaa mielensä väsyneenä.

Ja tokihan koirakin uneksii! Dooris on varmasti nähnyt jännittäviä seikkailu-unia, siihen malliin on muristu ja pienesti haukahdeltu yöaikaan :)

Pojat nukkuivat melko pitkään vieressämme ja se vasta olikin mielenkiintoista!
Nukuin poikien keskellä ja esikoisella oli tapana nipistellä poskiani pitkin yötä! Pikkuveljen tapa oli yhtälailla kivulias, repiä hiuksiani , siis oikeasti repiä!  Ei mitään kevyttä hiusten nypläämistä.
Kuukausien jälkeen jo mietin auttaisiko esimerkiksi  nukke tähän asiaan, mutta jäi kuitenkin kokeilematta!
Lisäksi poikien oli tapana herätä, kun vaihdoin asentoa :)  Voi jukra noita aikoja!
Pikkuapulainen omaksui oman huoneensa ja oman sänkynsä tänne muuttaessamme, se olikin äidille ihmeellistä! Tyttö oli alle kaksi vuotias ja nukkui hyvin yksin. Tuntui melkein pahalta ja kävinkin pitkin yötä tekemässä tarkastuskäyntejä, vaikka huone onkin omamme vieressä ..
Nähtäväksi jää nyt miten pienin sisko alkaa nukkumaan ja miltä näyttää tulevat vuodet yöelämässämme :)

( muuta yöelämää en enää kaipaakaan ...!)


Nyt on aika toivottaa mukavaa viikonloppua ja toivottavasti hyviä yöunia !!!

Mannapuuroa ja mustikkaa

Aamupäivällä  oli tällainen höpsötyshetki.

Kaikki alkoi siitä ,kun lähdimme poimimaan välipalamustikoita. Pienessä hetkessä saimme sopivan verran marjoja kulhoon ,jotta saimme makoisat puuroherkut kasaan!
Saimme huomata , että koiraneitomme Dooris rakastaa myös mustikan makua :)

Mannapuuro on kaikkien lastemme suosikki ja aina välillä teemme sitä muiden puurojen ohella, ikäänkuin herkuttelu puurona ..
Puurot maistuvat hyvin, ja vaihtelevasti syömme niitä joko aamuisin tai lounaaksi.

Mutta mitä minun höpsöttelyhetkeeni tulee, niin hullaannuin kuvailemaan mustikoitamme ja puurojamme niin pitkään ja hartaasti, että nälkäiset , hyvin nälkäiset lapset hermostuivat ruokapöydässä. Katsellen puurojensa jäähtymistä ja odotellen sormiensa upottamista marjavatiin ..

Kymmenien kuvien jälkeen poimijat saivat palkintonsa ja nyt marjat ovat vain muisto :)
Varmasti iltapäivällä poimitaan jälleen pikkukulhoon iltapalamustikat ..

Pikkuapulaiselle lupasin tänään ostaa pienen poimurin, joka olkoon sitten apuna , kun aloitetaan pakkasmarja poiminnat. Nyt vielä vain herkutellaan !



Sateisia, mutta senkin makoisampia päiviä toivotan -

Pihatöitä

Viikonloppuna saimme tehtyä vähän pihatöitä,  vaikka aikaansaannos ei ole suuren suuri
 - olen erittäin iloinen tehdyistä töistä !
Ajankäyttö ja aikaansaaminen pihatöissä on tällä hetkellä melko hankalaa, kun tämä pienimmäinen ilopilleri kaipaa vielä vanhempaansa toisella tapaa, kuin vanhemmat sisaruksensa :)

Isommat osaavat olla jo (välillä turhankin) omatoimisia. Välipaloja kaivellaan kaapeista tiuhaan tahtiin , varmistellaan ettei nälän tunne pääsee odottamaan ruokailua - sitä oikeaa ruokaa.
Tänään oli kadonnut pussillinen porkkanoita sekä lähes pussillinen herkullista leipää, kun nukutin pikkutyttöjä .. HUOM: Olimme syöneet puuron ennen tätä!
 Nutella- purnukkakin löytyi paikasta , mihin ei oikeasti kuulu. Jos olisivat hoksanneet laittaa purkin takaisin omalle paikalleen, en olisi edes tajunnut sokerihiirien suklaannälkää ja pikkupihistelyä :)

Viikonlopun olimme siis ajatelleet käyttää pihatöihin ja niin kävikin.
Perjantai-iltana käytin pojan jalisharkoissa ja  sillä aikaa miehet kävivät kolmen sukupolven voimin lastaamassa kivenmurikoita traktorin kyytiin tuosta naapurustosta. Kiitos naapureille mahtaville, saimme toisaalta hieman siirtonurmeakin! Ihania, ystävällisiä ihmisiä :)
Lauantaina asettelin kivirivistön talon yhdelle seinustalle, ja tulipas komean näköinen uuden nurmen kanssa! Aluksi valikoin kiviä hieman tarkemmin ja käytin asetteluun aikaa, jonkin ajan kuluttua tämä toimintatapa sai jäädä ja kiviä kannettiin ja kipattiin , vailla asettelua. Joku saattaisi tehdä tämän työn kottikärryjä käyttäen, mutta ei, täällä käytettiin pikkuapulaisen hiekkaämpäreitä ja purnukoita.. Ettei menisi liian helpoksi .

Liiteri alkaa täyttymään polttopuista ja levittelimme multaa "vanhemman" nurmikon huonompiin kohtiin. Jospa sekin siitä virkistyisi ja vihertäisi pian vehreämpänä.
Raivasimme paljon puutavaraa ja oksia, roskiakin pihan toiselta reunalta ja nyt on huomattavasti siistimpi piha! Autotalli siivottiin ja illan päätteksi oli aikamoisen ihanaa pakkautua autoon ja ajaa uimarannalle auringon vielä paistaessa!!!

Nyt sateen ropistessa peltikattoon on aika käydä unille, jotta aamulla pääsisi taas hieman jatkamaan puuhastelua pihamaalla :)

( Tai jos on samanlainen päivä, kuin tänään niin pääsee viettämään pitkää lepohetkeä päiväunien ajan ..)